Minä olen 26-vuotias opiskelijaneito Oulusta. Minulla on haave. Haave, josta haluat tehdä totta. Se on laihtua normaalipainoiseksi. Toivon saavani seuraa/kommentoijia/ tsemppareita tämän blogin kautta pitkälle lenkilleni. Tulkaa kiskomaan minulta suklaapatukka kädeltä, taluttakaa minut kaupassa Bisketin ohi ja lähtekää seuraksi lenkille.
Mikä on tilanne nyt?
Kuva on otette keskiviikkona. Kamalinta tässä on, etten ole koskaan elämäni aikana painanut noin paljon. Eli pohjakosketus saavutettu! Joku viisas joskus sanoi, että pohjalla täytyy käydä, jotta on pohja josta ponnistaa.
Painoindeksin mukaan (37,3) olen vaikeasti lihava. Painoindeksilaskurilla laskettuna minun pitäisi painaa 65 kg, että olisin normaalipainoinen. Eli tollainen 34 kg pitäisi saada karisteltua matkalle.
Voin kertoa, että urakka tuntuu aika toivottomalta. Olen ollut lapsesta asti pyöreä ja olenkin aina ajatellut että minut on "tuomittu" olemaan läski lopun elämääni. Eikä siinä mitään, en ole ikinä varsinaisesti kärsinyt ylipainostani, minua ei ole kiusattu, olen ollut perusterve, minulla on ihana poikaystävä ja muitakin kavereita. Lisäksi opiskelena haaveilemaani alaa ja elän muutenkin onnellista elämää.
Miksi sitten haluan laihtua? Vaikken luonteeltani ole mitenkään kilpailuintoinen sain tiistaina haasteen, josta en voinut kieltäytyä. Poikaystäväni ehdotti vetoa, että jos minä laihdutan 20 kg niin hän lupaa lopettaa tupakanpolton! Poikaystäväni on melkoinen ketjupolttaja ja minä en polta ollenkaan, joten ymmärrätte varmaan että asiasta on riidelty/kinattu/olen nalkuttanut useamman kuin kerran. Kun minulle tarjottiin sitten tälläinen tilaisuus listiä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, voitte uskoa että tartuin siihen heti!
Luonteeltani olen positiivinen enkä pelkää haasteita. Haluan näyttää itselleni (ja toki samalla voittaa vetomme) että minusta hitto vie on tähän! Minä pystyn siihen!
Olen yrittänyt laihduttaa aiemminkin ja aina taustalla on myös muut motiivit. Terveysasiat mietityttävät, minulla kun vielä tuo rasva on pakkautunut vyötärölle eli kyseessä on omenalihavuus. Minulla on siten suurempi riski sairastua kaikenlaisiin elintasosairauksiin. Mutta en aio tuijottaa kiloja tai senttejä, vaatteiden pukeminen aamuisin on mielestäni hyvä mittari, mihin suuntaa kehitystä tapahtuu. (Tällä hetkellä vaatteiden pukeminen lähinnä vitutttaa, kun mikään ei istu, farkuista jää rasvavanne vyötärölle, rintsikoista näkyy vanne kainaloiden alla ja villatakin napit ei mene kiiinni)
Enkä tietenkään voi sanoa, ettei motivaationa olisi osittain myös ulkonäkö. Haluan tuntea olevani kaunis, haluttava, seksikäs jne jne. Tulen työskentelmään julkisessa työssä, jossa ulkonäköäni varmasti arvostellaan. Haluan myös ostaa mitä vaatteita haluan, enkä vain mahdollisimman peittäviä telttoja jolla saa jenkkakahvat hyvin häivytettyä tai niitä joista sattuu löytymään kokoa 48 asti! Lisäksi haluan lisää energiaa ja hyvää oloa. Koska tällä hetkellä en voi sanoa viihtyäni kropassani. Ja se on surullista.
 |
| Kuva täältä |
Ja kuten aina isojen haasteiden edessä neuvotaan projekti jakamaan pienempiin osatavoitteisiin eli välietappeihin. Niin minäkin aion tehdä. Miten se norsu syödään? No pala kerrallaan! Olisi järetöntä merkitä nyt kalenteriin esim. vuoden päähän että tuona aamuna painan sen ja sen verran. Minun kohdalla never gonna happen! Kuitenkin aikataulut ja deadlinet tuovat elämään järjestystä. Olen jakanut urakkani aloitusta pienempiin viiden kilon palasiin ja laatinut alustavaa aikataulua, että juhannuksena puntarin pitäisi näyttää 94 kg eli 5 kiloa olisi pitänyt siihen mennessä karista. Elokuun lopussa taas pitäisi päästä uudelle kymmenluvulle eli kymmen kiloa kevyempänä olisi tarkoitus palata kesälomilta Ouluun (89 kg).
Lisätavoitteena minulla on urheilusuoritus, eli haluaisin osallistua elokuussa Likkojen Lenkki- tapahtumaan ja hölkätä tuo 7,5 km lenkin. Tällä hetkellä jaksan hölkätä ehkä 2 km lenkin eli paljon pitää treenata et homma onnistuu! Plus tällä ylipainolla täytyy ottaa aika rauhallisesti, et polvet ei paikahda ennen aikojaan. Haasteita siis riittää! Blogini tuleekin keskittymään tuohon lenkkiin valmistautumisesta, eli treeniä horo treeniä! Puhetta tulee lisäksi muustakin liikunnasta ja syömisestä. Varmasti puhun myös elämästä yleensä kuten vaatteista, ihmissuhteista ja reissuista.
Pysytään kuulolla :) Ja ihanaa olisi jos joku kommentoisi :D
