Suomalainen luonteenlaatu on tunnetusti sellainen, ettei apua hevillä pyydetä. Sehän edellyttäisi sen, että pitäisi tunnustaa jollekin vieraalle ja ennen kaikkea itselle et " minä en nyt selviä tästä yksin". Ihan kuin se olisi maailmanloppu ja hirveä häpeä.
Minulla on tullut nyt tälläinen "mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu"-olo laihdutusprojektini suhteen. Olen kokeillut kaiken ja laista, mutta paino ei ota laskeakseen. Liikuntaa harrastan suhteellisen paljon, viimekin viikolla n. 10 tuntia, mutta ilmeisesti syömiset on sen verran huonoilla kantimilla että paino junnaa paikallaan. Tietenkin treenissä voisi tehoja nostaa. Juosta pikkaisen kovempaa ja salilla tehdä hiukan isommilla painoilla. Mutta kun sekään ei tunnu auttavan.
Noh, mikäs neuvoksi? Tirauttaa itkut, hypätä itsesääliin vellovaan mereen vai kohauttaa olkia ja lyödä kaikki kirjaimellisesti läskiksi. No ei varmana! Ihan jo senkin takia että näistä tuloksista, mitä olen tähän mennessä saanut, on tullut aika paljon positiivista palautetta. Mieli janoaa lisää kehuja ja valokeilassa paistattelua. PLUS olen vouhottanut tätä asiaa niin paljon ympäriinsä, ettei vaan luonto anna periksi, ennen kuin tavoite on saavutettu.
 |
| Kuva täältä. |
Niin, mikä tavoite? Kerrataampa kun aika monella se on varmasti unohtunut, sen verran pitkä on ollut matka tässä kulkea. Löimme vetoa poikakaverini kanssa viime keväänä huhtikuussa, että minä tiputtaisin -20 kg ja poikaystäväni lopettaisi tupakanpolton. Takarajaa lupauksille ei asetettu. Sovittiin vaan, että molemmat tekee parhaansa. Poikaystäväni on pitänyt lupauksensa ja ollut nyt hienosti syksystä asti polttamatta. (Olen niin ylpeä sinusta rakas <3) Minulla on homma ns. puoliteissä eli 10 kg on lähtenyt mutta vielä toinen kymppi pitäisi heivata hiton kuuseen. Ja kuten sanoin, homma takkuaa ja pahasti. Suurin ongelma on syömisessä. Se pitäisi laittaa kuntoon.
Noh, onneksi apua löytyy kun rahapussia on valmis vähän raottamaan. Olen kuullut todella paljon positiivista Jutta Gustafsbergin emännöimästä Fitfarm- konseptista. Viimeinen pisara tuli tähän mereen kun kuulin, että eräs puolituttu on saanut tällä ohjelmalla pudotettu 15 kg ja todella lyhyessä ajassa. Minäkin haluan!
Eilen illalla sitten rekisteröidyin palveluun ja maksoin ekan "Superdieetti"-valmennuksen 6 vk:n jakson. Saas nährä, miten Maisan käy :) Vähän kyllä jännittää, mutta olen päättänyt että tämän 6 viikkoa vedän niin täysiä ja tarkasti kuin ikinä pystyn. Kuusi viikkoa on loppuunsa lyhyt aika ja sen jälkeen katsotaan, mitkä on tulokset. Pyrin nyt kirjoittelemaan tännekin jotain kokemuksia tästä Firfarmista ja sen tarjoamista palveluista.
Minua on aina kiinnostanut ja motivoinut erilaiset "onnistujien"-tarinat. Eli painonpudotuksessa ja elämäntaparemontissa onnistuneet ihmiset jakavat kokemuksiaan ja erityisesti kuviaan. Miten paljon ihminen voikaan muuttua!! Ja onhan se vain tosiasia, että normaalipainoinen ihminen on kauniimpi kuin lihava. Fitfarmin kautta onnistuneiden tarinoita pääsee lukemaan täältä. Olisi kyllä minun unelmieni täyttymys päästä kirjoittamaan omaa "onnistuja"- tarinaa...
Tätä se on ollut pahimillaan/ painavimmillaan....
 |
| Ruisrock 2010 |
Missä mennään nyt...
 | |
| Kuva otettu tänään 29.4.2013 Oulun Maakunta-arkistolla. |
Tavoitteena olisi jotain tämän suuntaista :) Rento ja iloisesti hymyilevä kesätyttö, joka olisi onnellinen omassa rakkaassa kehossa....
 |
| Kuva täältä. |
Mutta sitä ennen....
 | ||||
| Kuva täältä. |
Tuitui rakkaat. Kuullaan taas :)
