Kaunista tiistaista kaunokaiset :)
Nyt tulee se postaus, jossa lupaan valottaa ajatuksiani syömiseen. Laihduttamisen kaava on helppo: kuluta enemmän kuin syöt. Tämä kuulostaa todella yksinkertaiselta ja selvältä, mutta sen noudattaminen on vaikeamapaa kuin uskoisi. Laihduttajalle syömisen kuntoon laittaminen on kaiken a ja o. Elämme nykyisin sellaisessa yhteiskunnassa että runsaasti energiaa sisältäviä houkutuksia on joka puolella. Toisaalta pitää tunteä itsensä(esim. minä olen tunnesyöppö joka syön väsymykseen, vitutukseen, ikävään...). Ja vaikka lisäisit kuinka paljon tahansa liikuntaa, mutta otat ne kulutetut kalosit takaisin tuplamääränä ruokaa niin eipä siinä paljon paino putoa.
Esim. 1 tunnin intervallilenkki kuluttaa minulla n. 500 kcal vrt. 1 levy
Fazerin Sinistä suklaata sisältää 1090 kcal.
Olen laihduttanut useita kertoja elämässäni ja laskenut kaloreita painonvartijoiden pisteillä ja merkannut syömisiäni erilaisiin nettipalveluihin. Ja onhan se ihan hirveintä paskaa vahdata syömisiään sillä tavalla. Jokainen suupala täytyy punnita, mitata, laskea, muistaa ja merkitä ylös. Nyt en aio laskea. Miksi? Koska haluan oppia syömään sillä tavalla, että voin syödä siten loppuelämäni ja PYSYÄ hoikkana. Eli minulla on menossa pysyvä elintapojen muutos, eikä vain hetkellinen dieetti. Ja järjenkäyttö on sallittua : jos tänään syön vaikka raskaasti illalla, niin seuraavana päivänä on hyvä sitten syödä kevyesti.
Laihduttajan vihollinen numero yksi on sokeri. Sokeria olen pyrkinyt välttämään minimoimalla makeat leivokset, kahvileivät, murot, mehut, karkit, jätskit jne omasta ruokavaliostani. Ei ole muuten ihan helppoa, kun on tälläinen sokerihiiri kuin minä. Kun mietin esim. viime syksyä söin varmasti joka päivä jotain karkkia. Oli ihan vakio käydä yliopistolla kahvilla ja ottaa siihen kylkeen suklaapatukka tai koulupäivän jälkeen ruokakaupasta tarttui mussutettavaksi karkkipussi.
Laihduttajan vihollinen numero kaksi on "kaikki valkoinen". Tätähän meille on median toimesta hoettu nyt viimeiset kaksi vuotta. Valkoinen vilja, peruna ja riisi kuuluvat näihin karsittaviin valkoisiin. Ne sisältävät lähinnä vain huonoja höttö hiilareita, jotka vain nostavat verensokeria nopeasti eivätkä sisällä kuitua ja vitamiineja. Näihin kolmeen vihulaiseen suhteeni on hankalampi. Olen toki pyrkinyt korvaamaan kaikki pastatuotteeni täysjyväpastalla, sämpylät ruisleivällä ja riisin ohralla, mutta mikään totaalikieltäytyjä en ole. Karpaajaa minusta ei saa koskaan! Se homma on aivan liian monimutkaista ja epäympäristöystävällistä. Mielestäni ns. itsekkään ihmisen ruokavalio.
Laihduttajan tulisi lisäksi kiinnittää huomiota tasaiseen ruokarytmiin, eli syödä pieniä annoksia 3-4 tunnin välein. Tämä on ollut minulle suuri kompastuskivi. Minulla saattaa mennä helposti puoli päivää pelkällä aamupalalla ja sitten onkin iltapäivällä sellainen nälkä että meinaa jääkaapista lähteä seinätkin. Minä olen todennut toimivaksi ratkaisuksi jättää iltasyömisen vähemmälle ja keskittää syömisiä aamupäivään.
Minun 11 käskyä syömisien suhteen
1. Syö hyvä aamupala - on ratkeiseva koko päivän onnistumisen kannalta
2. Herkkuja vain erityishetkiin - juhlat ja arki on erikseen
3. Joka ruualla vihanneksia ja kasviksia
4. Joka päivä marjoja tai hdelmiä
5. Juo paljon vettä!
6. Syö siten kuin voit kuvitella syöväsi loppuelämäsi - ei diettiä
7. Valmisruuat boikottiin - turhaa suolaa ja lisäaineita
8. Iltasyöminen pois - jos illalla tunnet nälkää esitä itsellesi kysymys: "Tarvitsenko minä tätä todella?"
9. Syö järkeviä annoksia - ei liikaa eikä liian vähän. Lautasta ei ole pakko syödä tyhjäksi vrt. tarvitseeko santsata?
10. Ole armollinen itsellesi - lipsuksista ei saa lannistua
11. Ei tämä ole niin vakavaa! Ruuasta jonka suuhun laitat pitää nauttia!
Mitä olen sitten viimeaikoina suuhuni laittanut:
|
Broilerisalaatti höystettynä kanamunalla ja raejuustolla |
|
Possulkofile, meksikolaiset vihannekset (pakaste) ja vihreäsalaatti |
|
Tämän päivän wokkiainekset |
|
Katkarapu-nuudeli-herkkusieni- wokki |
Ruokajuomana juon yleensä vettä tai maitoa.
Lopuksi "loppukevennyksenä" minun ja poikaystäväni aamupalat:
Arvaatteko kumpi on kumman?