Varoitus: Tästä voi tulla aika sekava postaus. Nyt on sellainen fiilis, että antaa flow viedä mun sormia näppiksellä.
Kevät on minulle ollut viimeiset viiden vuoden aikana erityisen tunnepitoista aikaa. En erityisesti pidä keväästä, vaan kesä (erityisesti syyskesä) on minun lempivuodenaikani. Keväässä on hyvää ainoastaan se, että talvi on ohi. Kevät päättää pitkän ja raskaan talven. Tänä talvena en ole tehnyt niin paljon töitä opiskelujen ohessa, mitä aiempina vuosija ja sen huomaa heti fiiliksessä. Yleensä olen ollut TOSI väsynyt, enkä ole jaksanut ajatellakkaan esim. kodin kevätsiivousta tai ikkunoiden pesua. Olen vaan aloittanut paahtamaan kesätöitä satanen lasissa, heti kun opiskeluni ovat hellittäneet. Lomaa olen pitänyt vasta elokuussa. Kevät on ollut aina raskasta aikaa myös parisuhteelle. Elämme poikakaverini kanssa etäsuhteessä ja yhdeksän kuukautta tekee tehtävänsä.
Viime kesänä huomasin itsessäni jo fyysisiä uupumisen merkkejä, henkisten lisäksi. Toki ystävät ja sukulaiset ovat jeesustelleet "miten sinä jaksat" jne, mutta tilanne on vaan ollut, että on ollut pakko jaksaa. Ei siinä jeesustelut auta. Konkreettinen apua auttaa. Ja aina olen ajatellut, että nuorena sitä jaksaa ;)
Keväässä on myös haikeutta. Talvi, hetket ihanien opiskelukavereiden kanssa, lukemattomat bileet, opiskelu(joka on valittamisesta huolimatta parasta), yliopistolla hengailu, on takana. Oulun elämäni tärkeimmät ihmiset "kuolevat" minulle seuraaviksi 3,5 kk, ajaksi jonka vietän taas ihanassa Kajaanin kodissani kaikkien rakkaiden Kajaanin-ihmisten kanssa. Toivon, että ymmärrätte ongelman. Täytyy luopua, että voi saada tilalle.
Nyt taas tuntuu että virtaa riittää! Tiedossa on kaikkea mukavaa: patikkareissu työkaverin kanssa, grillailua kotona, URHEILUA, mahdollisesti reissu Helsinkiin, äidin syntymäpäiväreissu Tallinnaan, Likkojen lenkki elokuussa, festarointia, uimista, aurinkoa, lämpöä, ehkä vähän jäätelöä ;)
Tässä kaikille miettimistä alkavalle viikolla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti